Tulkaapa äijät, nyt ryypätään kun minun hautajaiseni on.
Itse kun tänne kuoppaan suistuin seuraksenne vain taivu en.
Kuten sinä, kuten minä, vaikka te taikka me;
kunhan vain saamme juodaksemme.
Hei tulehan ja kuule kuinka iloisesti kilahtaa
se malja jonka nyt tyhjennämme.
Tulkaapa Markus, Mitja, Marko ja Henri,
hilpeät veikot riimukivelle.
Kun tässä kerran jo istuttu on niin reilut kännit kiskaiskaamme.
Hautakiveeni saa kaivertaa tilaisuus kun siihen on:
"Tässä lepää ja aikaansa viettää juoppolalli verraton."